Marbacka Bigård Hunajatila |
|
|
Marbackan hunajatilalla mehiläisten hoito alkoi harrastuksena vuonna 1981. Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena vuonna 1992 tilalle hankittiin 200 mehiläispesää työtarvikkeineen, ryhdyttiin ammattimehiläistarhaajiksi ja luovuttiin parin vuoden kuluttua karjanhoidosta. Tilalla tuotetaan hunajaa, mehiläisvahakynttilöitä sekä kasvatetaan luomuruista, josta jauhetaan omassa myllyssä jauhoja. Mehiläishoito on luonnonläheistä työtä. Mehiläiset ovat tärkeä osa luontoa ja sen hyvinvointia. Kasvit tarvitsevat hyviä pölyttäjiä suvun jatkamiseen. Onnistunut pölytys lisää hedelmien, marjojen, siementen kokoa ja elinvoimaa sekä parantaa niiden muotoa. Kotimaisen hunajan laatu on korkeatasoista,Suomen kasvillisuuden takia. Marbackan hunajatilalla on metsän reunaan, kukkaniittyjen, apila- ja rypsipeltojen läheisyyteen sijoitettu 20 paviljonkia, joissa kussakin on 14 mehiläispesää. Mehiläisyhteiskunnan muodostavat urospuoliset kuhnurit, lisääntymiskyvyttömät naaraat eli työläiset ja kuningatar, joka on pesän emo ja kaikkien muiden äiti. Nuoret työmehiläiset ruokkivat kuningatarta, minkä ansiosta kuningatar saattaa elää jopa neljä vuotta. Alkukesällä emo munii työmehiläisten rakentamiin kennoihin hedelmöittymättömiä munia, joista syntyy suurisilmäisiä kuhnureita eli miespuolisia mehiläisiä. Kuhnurit puolestaan hedelmöittävät nuoria emoja. Kuhnurien häädön alkaminen merkitsee syksyn lähestymistä. Enemmistö mehiläisistä on työmehiläisiä eli lisääntymiskyvyttömiä naaraita, joiden elinikä on kesällä noin 800 lentokilometriä, mikä saattaa täyttyä jo neljässä viikossa. Heinäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana pesässä on noin 60.000 - 80.000 mehiläistä. Syksyllä syntyneet työmehiläiset elävät talven pesän suojissa ja kuolevat toukokuussa. Työmehiläiset tekevät kaikki pesän työt: hoitavat jälkeläisiä, valmistavat hunajaa, vartioivat pesää, etsivät mesipaikkoja ja keräävät mettä. Kesän aikana mehiläisten keräämä, talviruuaksi tarkoitettu, hunaja korjataan talteen. Tilalle viedään hoidokeille sokerilientä, jotta ne selviävät talven yli. Syysaskareiden ja valmistelutöiden päätyttyä mehiläiset menevät lähelle toisiaan ja muodostavat talvipallon. Siten ne pysyvät lämpiminä ja saavat myös lämpöä syömästään sokerista. Mia ja Bjarne Bruce Marbackavägen 65, 07880 Liljendal Puh. / Fax. 019-616 631, Gsm. 0400-43 88 88 bjarne.bruce@pp.inet.fi |
